Päivi 的个人资料Lapsiperheen arkea照片日志列表更多  |  工具 帮助 |
|
2009/3/22 Olemassa ollaan edelleen ;)Kovasti vähiin ovat nämä blogin päivittämiset jääneet viime kuukausina. Enemmän tulee kirjoiteltua tuolla paikallisessa äiti-yhteisössä kuulumisia, tämä on päässyt kokolailla unohtumaan. Facebookissa on aika paljon tullut pyörittyä vuodenvaihteen tienoilta asti - kirjauduin jo toista vuotta sitten mutta vasta pari kuukautta on ollut aktiivisemmin käytössä. Nytkään en ehdi pitkää sepustusta kirjoittelemaan.. Mutta meille kuuluu ihan hyvää, mukavaa arkea vietetään - ja joskus sitä juhlaakin, parit synttärit jo tälle vuodelle juhlittu 2008/12/17 Ja hiljaiselo jatkuu... .. siis täällä blogissa, oikeassa elämässä ei ole kauhean hiljaista  Mutta siis hengissä ollaan ja hyvin voidaan. Mitä nyt flunssaa (ja vatsatautiakin  ) ollut kiusana, kellä vähemmän, kellä enemmän. Joulutohinat ovat täydessä vauhdissa ja viikonloppuna tarkoitus suunnata Rovaniemelle joulunviettoon. Voipi olla että tässä hötäkässä en enää ehdi marras-joulukuun koostetta raapustella, mutta josko joululomalla ukin ja mummin luona löytyisi joku sopiva sauma? Sitä odotellessa.. Varmuuden vuoksi kuitenkin toivottelen jo tässä vaiheessa lukijakunnalleHYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA! 2008/10/31 Syksyn kuulumisiaKovin on hiljainen ollut tämä blogi koko syksyn. Tekniikan suhteen tuntuu olevan ongelmia AINA näitä pitkiä juttuja kirjoitellessa, alkaa ärsyttää jo koko palvelu  Mutta lähinnä ei ole itsellä ollut riittävästi mielenkiintoa blogin ylläpitoon. Muutenkin ollut vähän motivaatiovaikeuksia kaiken suhteen syksyn mittaan. Ei varsinaista masennusta sentään, mutta hiukan alavireisesti on mennyt pari kuukautta. Katkonaiset yöunet ja sitä myöten krooninen väsymys lienee aika iso tekijä. Samaan tapaan on mennyt isompienkin poitsujen vauva-aikana. Meillähän muksut eivät tunnu yötä oppivan nukkumaan kunnolla kuin vasta noin vuoden iässä, hyvä jos oikein vielä silloinkaan. Puolen vuoden kieppeillä on joka muksun kanssa iskenyt muutaman kuukauden kestävä 'kisaväsymys'. Vaan eipä siinä, pitää vaan ottaa rauhallisesti ja säästellä itseään niin paljon kuin mahdollista. Eli mennä siitä missä aita on matalin -tai välillä siitä missä se on kaatunut  Lapset ja heidän tarpeensa tulevat tietty ykkösenä, muut hommat sitten sen mukaan mitä ehtii ja jaksaa. Turhapa niistä on stressiä repiä, eipä kai työt ole ennenkään tekemällä loppuneet. Arkihan meillä menee tätä nykyä siihen malliin, että isommat poitsut käyvät vuoropäivin aamupäivät kerhossa, kolme tuntia kerrallaan. Esikko ma, ke ja pe, keskimmäinen puolestaan ti ja to. Viihtyvät hyvin, esikko löysi melkein heti oikein hyvän kaverinkin. Itselläkin aamut ja aamupäivät tällä tapaa onneksi 'kevennettyjä'. Poikien yöheräilyt ovat meikäläisen vastuulla ja mies ottaa sitten 'aamuvuoron' eli nousee kuopuksen heräillessä tyypillisesti kuuden, puoli seitsemän vaiheilla. Herättää sitten minut kahdeksan maissa lähtiessään viemään jompaa kumpaa isommista kerhoon työmatkansa varrelle. Saan itse nukkua ja vähän paikkailla katkonaisia öitä, vältyn aamun pukemisrumbalta ja aamupäivät menevät vain kahden muksun voimin. Vaavi yleensä nukkuu suuren osan aamupäivää, joten ehtii kumpaakin isompaa poitsua huomioimaan erikseen vuoropäivinä. Ja ihan hyvää veljeksille tekee olla vähän erikseenkin välillä. Kotona pojat leikkivät yhdessä tosi paljon ja yleensä leikit käyvätkin hienosti yksiin pitkiä aikoja, tuntikausiakin saattaa mennä ilman kinasteluja. Toki 'verisiä' ristiriitojakin tulee päivittäin, mutta sellaistahan se yhdessä kasvaminen on. Välillä ollaan ylimmät ystävät ja välillä pahimmat riitapukarit. Kuopus kehittyy hurjaa vauhtia. Parin viikon päästähän tuo on jo 9kk iässä! Niin se aika vain hujahtaa. Melkoinen menijä kaveri onkin. Parin viikon ajan on nyt aktiivisesti kontannut, siihen asti konttailu oli vielä harjoitteluasteella, vaihtoi aina ryömimiseen kun piti päästä vauhdikkaammin. Kuukauden päivät on noussut tukea vasten seisomaan ja askeleitakin siinä ottaa jo reippaasti. Ja seisomaanhan noustaan sitten jatkuvasti ja kaikkea vasten.. Yllättävän näppärästi osaa onneksi alaskin laskeutua. Toki välillä hieman yliarvioi taitojaan, pitää tuesta kiinni vain yhdellä kädellä tai päästää jopa kokonaan irti eikä onnistukaan tarttumaan toiseen tukeen, joten kopsahduksiakin toisinaan sattuu. Ilman tukea on osannut istua pari kuukautta, mutta eipä tuo juuri istumaan jouda, sen verran on aina kiire päästä eteenpäin. Konttausasennosta polvi-istuntaan tai -seisontaan välillä saattaa kapsahtaa hauskasti 'kököttämään' ja sitten taas matka jatkuu.. Ruokapöydässä istuu kyllä mielellään ja ruokahalua löytyy. Lähes kaikki mitä tarjotaan maistuu mukavasti. Ruokarytmi alkaa olla jo sama kuin muullakin perheellä, eli viisi kertaa päivässä syödään. Joskus saattaa välipala jäädä väliin jos iltapäiväunet osuvat juuri siihen saumaan. Normipäivänä nukkuu kahdet päikkärit, joskus saattaa vielä lyhyet tirsat tarvita noiden lisäksi johonkin väliin. Yöllä heräilee vaihtelevasti, yleensä pari kolme kertaa (siis iltayhdeksän ja aamu kuuden, seitsemän välillä). Omassa huoneessa on nukkunut nyt pari viikkoa, vielä tissiä kaipailee ainakin kerran yön aikana, jatkaa kyllä yleensä unia samantien. Isompien leikit ovat kovasti kiinnostuneet jo pitkän aikaa, välillä meinaavat isot veljet hermostua kun pikkuveli tulee 'purkamaan' joka leikin.. 7-kuisena alkoi jokeltelu muistuttaa entistä enemmän suomen kielen sanoja ja muutenkin 'puhetta' alkoi tulla enemmän. Joitakin sanoja yrittää perässä toistella, ja 'äti' (=äiti) tulee jo niin usein ihan sopivissa tilanteissa, että taitaa jo jollain tapaa tajuta sanan merkityksenkin  Mies tietysti puurtaa arjet töissä ja vapaa-ajat on koko kesän ja syksyn nikkaroinut aitaprojetin kimpussa. Nythän tuo homma onkin ollut talvitauolla jo muutaman viikon. Komeahan tuosta aidasta on tullutkin. Pari metriä korkea umpiaita, pituutta on nyt n. 40metriä - kymmeniä metrejä toki vielä edessäkin, mutta keväällä sitten siitä lisää. Itse olen käynyt kolmisen kertaa viikossa jumpassa, mukavaa päästä säännöllisesti ihan itsekseenkin kodin seinien ulkopuolelle. Kuopuksen kanssa käydään kerran viikossa vauvamuskarissa, ja kaikkien muksujen kanssa olen avoimessa päiväkodissa käynyt jonkin verran. 'Harrastukseksi' näyttää meikäläiselle tänä syksynä muodostuneen myös Big Brotherin seuraaminen. Aiempia kausia en ole seurannut ollenkaan, eikä tarkoitus ollut tänäkään vuonna aloittaa. Ohjelmaa olikin tullut jo pitkälti toista viikkoa ennenkuin puolivahingossa rupesin seurailemaan. Harvoin aloitankaan minkään sarjan seuraamista, koska koukkuunnun niihin tosi helposti. Onhan tuolla BB:ssä kaikenlaista ehtinyt tapahtua.. useimpien mielestä kuulemma tylsä kausi aiempiin verrattuna, mutta itsellä tuo nyt ei niin haittaa kun ei ole vertailukohteita. Syysflunssaa on perheessä ollut pitkin syksyä. Lievää tosin, kellään ei oikeastaan nuhaa kummempaa, mutta sitäkin sinnikkäämpää. Kuopuksella on ollut kolmeen otteeseen oikein kunnon nuha, siis siihen malliin että pari kolme yötä on nukkuminen ollut todella onnetonta, vähintäänkin tunnin välein herännyt itkeskelemään ja räkää riittänyt oikein kunnolla. Ensimmäinen osuikin juuri viime blogipäivityksen tienoille elokuun puoliväliin, siitä ehti juuri tervehtyä kun elo-syyskuun vaihteessa iski taas nuha... Pitkin syyskuuta jatkui pieni nuhastelu ja kuun lopulla oli taas tosi räkäinen. Käytiin lääkärissä ja korvatulehdushan sieltä löytyi. Antibiottikuuria lokakuun eka viikko. Vähän 'limainen' on ollut pitkin lokakuutakin, ei varsinaista nuhaa niinkään mutta tissi tai tutti suussa hiukan rohisee ja limaa joutuu vähän kröhimään kurkustaan välillä. Itselläkin tuli tuossa reilu kolme viikkoa sitten nuha, ja kovin sitkeältähän tuo vaikuttaa. Edelleen pitää pari kertaa päivässä niistää ja limaysköksiäkin (inhottavia!  ) riittää. Kaipa se kaikilla pitkittyy kun ei kuumetta nosta. Isommilla poitsuilla on myös ollut pientä nuhaa muutamaan otteeseen, niin lievää kuitenkin ettei kerhostakaan ole tarvinnut olla pois. Isillä ei ole flunssaa ollut missään muodossa, meidän teräsmies Josko sitä kuluneista kuukausistakin nyt jotain tiivistäisi. Elokuun lopulla käytiin ainakin muutamissa synttärijuhlissa. Toisessa tuttavaperheessä poitsu täytti 3vee ja tyttö 1vee, toisessa oli pojalla 1vee synttärit. Samoihin aikoihin elokuussa tehtiin myös reissu Haaparannan Ikeaan koko perheen voimin. Liki neljä tuntia meni kauppaa kierrellessä, toki tuohon sisältyi ruokailukin. Poikia alkoi jo loppuvaiheessa kovasti väsyttää ja kyllästyttääkin, mutta ihan mukavasti kuitenkin saatiin aiotut ostokset tehtyä. Kotimatkalla kaikki pikkumiehet nukahtivatkin melkein heti kun auto lähti liikkeelle ja kieltämättä uni tuli äipällekin silmään. Elokuun lopussa isäntä piti poikkeuksellisesti yhden perjantain vapaata, sen verran joutunut työmatkaa tekemään vapaa-ajalla että kertyi vapaapäivä. Mies otti isommat poitsut kaveriksi nikkarointihommiin ja itse kävin nuorimmaisen kanssa shoppailukierroksella kaupungilla. Ihan virkistävää tuokin kun ei tarvitse kaikkien lapsien kanssa kaupassa tuskailla. Elokuun viimeisille päiville osui myös 'mammatapaaminen', erään nettiyhteisön neljän äidin voimin käytiin syömässä ja kahvittelemassa. Mukavaa oli käydä välillä ihan naisporukallakin iltaa istumassa. Syyskuun puolella.. hmm.. vieraita kävi ainakin ekana viikonloppuna. Toisella viikolla isäntä lähti työreissulle Saksaan kolmeksi päiväksi. Setä ja miehen täti (joka asuu tässä ihan lähellä) kävivät iltaisin auttelemassa pikkumiesten kanssa. Ikean reissu tehtiin taas syyskuun puolivälissä, tällä kertaa otettiin mukaan vain nuorimmainen. Isommat poitsut jäivät keskimmäisen kummien kanssa leikkimään, setä tuli jatkaamaan kun töiltään ennätti. Kieltämättä hieman helpompi reissu, vain yhden lapsen kanssa. Syyskuun lopulla juhlittiin esikon 4-vuotissynttäriä. Isi taiteli hienon juna-aiheisen kakun, vieraita kävi viikonloppuna toistakymmentä ja mukavia lahjojakin pikkumies toki sai. Tärkeimpänä varmaankin ukin ja mummin ostama 16-tuumainen polkupyörä, pikkuveljelle periytyi 12-tuumainen. Tyytyväisinä polkevat nyt kumpainenkin kerhoon omilla ajopeleillään  Muutamat tuttavaperheet kävivät vielä seuraavalla viikolla synttärikahvittelemassa. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kävivät 'vanhat' ystäväni (jo peruskouluaikoina ystävystytty) kyläilemässä, toinen on esikon ja toinen kuopuksen kummitäti. Mukava oli pitkästä aikaa nähdä heitäkin. Mitäpäs vielä.. syyskuun lopulla isommista poitsuista otettiin kerhokuvat, kivasti onnistuivat nekin.Syys-lokakuun vaihteessa oli kuopuksen lääkärikäynti korvatulehduksineen. Lokakuun alussa esikko kävi isin kanssa 4-vuotisneuvolassa. Kovasti oli kehuja saanut neuvolantädiltä. Mitat laittelinkin tuonne omaan osioonsa. Neuvolakorttiin kirjoiteltiin: Topakka poika. 4-v. LENE-tehtävät tekee taitavasti. Näkö 1.0/1.0/yht.1.0. Kuulo 20db:n seula ok. Kasvaa hyvin. Puhe selkeää ja äänteet tulee hyvin. (Ainakin jotain sinnepäin, aika epäselvä käsiala..) Lokakuun alkupuolella mies oli kolmen päivän koulutusreissulla Turussa, setä ja miehen täti kävivät taas auttelemassa poitsujen kanssa. Itse pääsin käymään yksikseni kauppareissuilla ja jumpassakin iltaisin. Kuopuksen kanssa osallistutaan influenssarokotetutkimukseen, lokakuun puolivälissä käytiin tutkimusklinikalla ja pikkumies sai ensimmäisen rokote-erän, otettiin verikoe ja äiti sai päiväkirjan täytettäväksi mahdollisista rokotukseen liittyvistä oireista. Tosin minkäänlaisia oireita ei kyllä ilmennyt. Toinen satsi rokotetta tulee marraskuussa, joulukuulla vielä seurantakerta ja keväämmällä (influenssakauden päätyttyä) toinen seurantakerta. Kokonaisseuranta kestää vuoden, jonka aikana pidetään päiväkirjaa sairasteluista. Ja tietysti jos influenssaoireita ilmenee, klinikalle mennään tutkimuksiin. Toivottavasti taudilta kuitenkin vältyttäisiin. Tuossa tutkimuksessahan 4/5 saa influenssarokotteen ja 1/5 kuuluu vertailuryhmään, eikä tietenkään voi etukäteen tietää mihin ryhmään lapsi kuuluu. Viime viikonloppuna käytiin kyläilemässä miehen serkun perheessä ja paluumatkalla Perhekuperkeikassa Ouluhallissa koko porukka. Isommat poitsut tykkäsivät telmiä, pienin tyytyi tarkastelemaan tilannetta turvakaukalosta tällä kertaa. Isompien jalkoihinhan tuo olisi siellä konttaillessaan jäänyt, sen verran paljon oli lapsosia vauhdissa erilaisten liikuntavälineiden kanssa. Viime viikko oli täälläpäin syyslomaa. Eli kerhot ja harrastukset tauolla. Tiistaina käytiin kuopuksen 8kk neuvolassa. Mukavasti asiat kohdallaan nuorimmallakin. Korttiin kirjoiteltiin: Hyvin kasvanut ja kehittynyt poika. Hb 112. Konttaa, tukea vasten nousee ja ottaa muutamia askelia. Sairastanut korvatulehduksen. Kuulo uikulla oik +/ vas -. Korvakontrolli sovittu. Korvakontrollissa käytiin sitten perjantaina lastenlääkärillä. Korvat olivat tulehduksen jäljiltä onneksi tervehtyneet, vasemmasta korvasta tosin piti ensin poistaa vaikkua 'imurilla', joten se selittänee heikon kuuluvuuden neuvolakäynnillä. Lääkärikäynnin jälkeen ajeltiin koko poppoo Rovaniemelle miehen vanhempien luo pitkän viikonlopun viettoon. Miehellä oli taas perjantaivapaa työreissuista johtuen. Mummi ja ukki olivat kovasti hyvillään pikkumiesten seurasta. Ja vanhemmat saivat vähän hengähtää välillä Tällä viikolla onkin taas puuhailtu ihan normaaleja arkipuuhia. Mies käytti eilen isommat poitsut influenssarokotuksessa. Tänä syksynä riittääkin vain yksi rokote kun viime syksynä saivat varsinaisen rokotteen ja tehosteen. Mies varmaankin saa taas työpaikan puolesta oman rokotteensa, itse taidan pärjäillä ilman tänäkin syksynä. Semmoisia meille näin 'lyhyesti'. Nopeasti syksy on kaikesta huolimatta kulunut - ja talveksi taitaa olla kääntymässä, täällä nimittäin sataa parhaillaan LUNTA! Ei nyt mitään varsinaista pyryttelyä toistaiseksi mutta kyllähän tuota maahan jää kun nollassa olevat mittarilukemat, piirun verran miinuksen puolellakin jo. Huomenna alkaakin jo pyhäinpäivän myötä marraskuu, ja itsellä alkavat ajatukset kääntyä jo kohti joulua.. Ihanaa  2008/10/5 Ääh.... Kirjoittelin jo pitkät pätkät päivitystä - niin eikös tämä mokoma kieltäytynyt tallentamasta ja sitten vielä selain otti ja sulki itse itsensä... ARGH! Noh, kokeillaanpa huomenna uudestaan, nyt ei enää jaksa..2008/9/29 Jokos täällä on kaipailtu :) Hiljaista on tosiaan ollut viime aikoina tässä blogissa. Sitä samaa ei voi sanoa tämän poppoon menosta muutoin... Elämään on otsikon mukaan mahtunut arkea ja juhlaa. Päivitystä ei valitettavasti ole luvassa tälle päivälle - mutta tällä viikolle kyllä. Varmasti! Lupaan! 2008/8/17 Viikko paketissa Kuudelta
heräsin kuopuksen mönkiessä vieressä - ei mitään muistikuvia että vaavi olisi
yöllä herännyt, sen jälkeen kun otin viereen joskus ennen puoltayötä..
noinkohan olisi pitkän pätkän nukkunut? Olisi kyllä historiallista  Puoli
7 tuli keskimmäinen ilmoittamaan että pissattaa - siis oli jo vaippa ja
vaatteet ja puoli sänkyä märkänä.. Seiskalta mies nousi pojille
seuraksi ja itse jäin aamutorkuille. Puoli 9 vaavi palautui taas äipälle,
reilu puoli tuntia tissittelyä ja torkuttelua, sittenpä piti jo ylös itsensä kammeta. Mies lähti isompien poitsujen kanssa ulos, itse jäin vahtimaan kuopuksen maailmanvalloitusta. Ryömii näppärästi jo ihan joka paikkaan ja maistelee tietysti kaikkea mikä tielle osuu. Nykyään ei enää pysy tupakeittiössä valvovien silmien alla kovinkaan pitkään, vaan on heti menossa pitkin eteisaulaa ja makuuhuoneisiin - siellä kun on kivoja isoveljien leluja, eikä mitään tylsiä vauvakamoja joita keittiöstä tai olohuoneesta löytyy Eli perässä saa äippäkin olla aika tiiviisti katsomassa ettei vedä tavaroita hyllyistä päälleen tai löydä lattialta mitään ei-suotavaa maisteltavaa.. Vessasta kävin ukkelin 'pelastamassa' muutamaankin otteeseen tänään, oli isommilta jäänyt ovi raolleen, joten sinnehän tuo perheen pienimmäinenkin tietysti änkesi. Ei vain ole ehkä maailman hygieenisin paikka ryömiä, isommilla kun saattaa vähän vielä pisut roiskua sinne ja tänne jne..  Tulikin tämän kaverin kanssa aika varhain 'vahtimisvaihe' noihin isompiin verrattuna. Konttausasennossa hytkyy nyt jo ihan jatkuvasti, konttaamisen kun tuosta vielä oivaltaa niin sittenhän kaveria ei enää pidättelekään mikään  Lounasta naamariin ajallaan koko poppoolle, sitten päivälepoa ja taas isommat pihalle isin kanssa. Välillä leikkivät sisällä, välipalaakin johonkin väliin ja sitten taas ulos.. Päivällisen jälkeen lähdin kuopuksen kanssa tunnin kärryttelylenkille. Oli tosi kesäinen sää, aurinkoista ja tyyntä, ihan meinasi hiki tulla vaikka hihattomalla paidalla olin liikkeellä eikä vauhtikaan kovin huima rattaiden kanssa ollut. Kotosalla sitten jo puuron keittoon ja iltapuuhien pariin, mies vielä jonkun aikaa nakutteli lautoja aitaan. Nyt ovatkin poitsut jo tietysti tiiviisti unten mailla. Keskimmäinen on pari päivää aivastellut ja tänään näytti jo nenäkin vuotavan ihan kunnolla. Flunssa taitaa siis olla rantautumassa  Kuopuskin vähän tuhisee tissi tai tutti suussa, ja esikkokin illalla muutamaan kertaan aivasteli. Itsellä ja miehellä on vähän kurkku karheana. Toivottavasti ei kovin kummoiseksi taudiksi kuitenkaan kehittyisi. 2008/8/16 Lauantain touhujaYö meni taas miten meni, keskimmäinenkin jossain vaiheessa aamuyötä tuli isin kainaloon nukkumaan. Onneksi menee aina miehen puolelle sänkyä, meikäläiselle riittää ihan mainiosti että kuopus köllöttää edelleen melkein koko yön kainalossa. Aamuun kuitenkin noustiin ajallaan, ja itse olin kuopuksen kanssa bussia odottelemassa jo ennen yhdeksää. Loppupoppoo jäi kotiin siivoamaan.
Nuorimmaisen kanssa tosiaan hurautettiin kauppatorille marjaostoksille. Tälle kesälle ei oikein aika ja rahkeet riitä itse poimia mustikoita metsän siimeksestä, joten päädyin helppoon ratkaisuun ja ostin 5kg:n laatikon valmiiksi puhdistettuja mustikoita. Kaveriksi vähän vadelmaa, jotta voi tehdä 'kuningatar-sekoitusta'
Mustaherukkaakin pienen kokeiluerän ostin, mutta taitaa olla pääsato vasta tulossa, hiukan oli vielä raakaakin marjaa mukana. Sitä ei aina tahdo vieläkään muistaa, että täällä pohjoisempana kypsyy kaikki vähän myöhemmin kuin etelässä - tuntuu että on koko ajan 'myöhässä' vaikka oikeastaan ei vielä mikään kiire olisikaan. Kotosalla oltiin kymmeneltä, pikainen reissu siis. Marjoja pikavauhtia pakastimeen, mies sillä välin laitteli ruuan. Mitä ei olekaan muuten tehnyt miesmuistiin.. eikä edes naismuistiin, ei tosiaan mitään mielikuvia milloin olisi viimeksi kokannut
 Ei mitään 'ihmeellistä' tehnyt nytkään, keitettyjä perunoita ja jauheliha-porkkanakastiketta - mutta hyvää oli ja kelpasi pikkumiehillekin huippuhyvin, kumpikin otti annoksen lisääkin, mitä ei ihan joka päivä tapahdukaan Päivälepäilyn aika oli seuraavaksi, mies lähti aitahommiin. Iltapäivällä tuli keskimmäisen kummipariskunta kyläilemään yhtäkkiä yks kaks, ilmoittivat sentään puolta tuntia aiemmin että ovat tulossa - oli sopivasti ehditty siivota niin mahtui tänne sekaankin jollain tapaa
Vieraiden lähdettyä rupesin kirjoittelemaan kauppalistaa ja pikkuhiljaa koko poppoon voimin marketille. Käytiin ensin Hesellä syömässä ja sitten kiersin ruokaostoksilla sillä välin kun mies paimensi poikakolmikkoa leikkipaikassa. Tulipa käytyä Alkossakin piiitkästä aikaa. Punaviiniä, pari erikoisolutta isännälle ja pieni pullo Baileys'iä - on se vaan niin hyvää, pikkuisen uskalsin tuossa maistella. Tällä kertaa jäillä, mutta kylmänä talvi-iltana pieni loraus kahvin joukkoon on myös ihanaa ja lämmittää mukavasti
Kotiin ehdittyämme pitikin jo ruveta saunaa lämmittämään ja iltatoimien kimppuun muutenkin. Pojat olleet unten mailla jo hyvän aikaa, eipä olisi pahitteeksi itsellekään lähteä NukkuMattia tapaamaan..
 2008/8/15 Viikko pakettiinSitäpä on taidettu viikon takaisiin tunnelmiin jäädä, eli viime perjantaihin. Eipä sitä taas osannut oikein nukkumaan ruveta 'yksin' kotona.. Yhden maissa nukahdin ja samantien heräsikin jo kuopus tankkaamaan. Kahdelta tuli esikko ilmoittamaan että janottaa. Kolmelta oli taas kuopuksen vuoro, sitten heräiltiin vielä viideltä ja puoli seitsemältä noustiinkin ylös. Isommat poitsut heräsivät kahdeksan aikaan. Aamutoimien jälkeen suunnattiin tutustumaan esikon kerhoon - joka on siis fyysisesti sama paikka kuin keskimmäisen kerho, ja kerhotäditkin ovat osittain samat. Päiväuni ei maistunut tällä kertaa keskimmäiselle ollenkaan, kuopus sitä vastoin veti unta palloon kolme tuntia putkeen aamupäivällä. Iltapäivällä käytiin pari tuntia touhuamassa leikkipuistossa. Tympeästi oli muuten viime viikolla rikottu eräs ihan vastavalmistunut leikkipuisto Kumma kun nekin pitää hajottaa, ei riitä että bussipysäkeiltä on tuon tuosta lasiseinät rikottu Setä tuli viiden maissa, kuopuksen kanssa kävin postissa rattailla sillä välin kun setä katsoi isompien perään, imuroivatkin täällä. Iltapuuhat ynnä muut tavalliseen tapaan. Keskimmäisellä kun päikkärit jäivät väliin niin tulikin uni tosi äkkiä puoli yhdeksältä, esikolle vähän myöhemmin. Miehen piti työreissusta kotiutua yöllä, mutta kone oli ollut Lontoon päässä 1,5 tuntia myöhässä, joten myöhästyi Helsinki-Oulu -lennolta tympeästi 15min Piti siis jäädä kentälle hotelliin vielä yhdeksi yöksi. Setä lähti lauantaina töihin yhdeksäksi, poikien kanssa puuhailtiin kotosalla. Kuopus kävi päivällä ekaa kertaa potalla ja tuotostakin syntyi heti Mies kotiutui lopultakin klo 14 jälkeen, oltiin kaikki ulkona isukkia vastassa. Tuliaiskarkkeja syöden ja -kirjoja lukien meni hyvä tovi kuistin portailla. Ulkona kului suuri osa loppuiltapäiväkin. Illalla saunomista ja kullan kainalossa loppuilta, olihan tuo mokoma ollut peräti kolme yötä poissa kotoa, johan siinä ehtii kaamea ikävä iskeä Sunnuntaina mies jatkoi luonnollisesti taas aitaprojektia. Iltapäivällä käytiin koko poppoo marketilla, tosin tällä kertaa päädyttiin siihen että miesväki jäi leikkipaikalle ja itse kiersin kaupassa tehden ruokaostokset. Esikolle piti lisäksi ostaa pieni kannustuslahja (asettelulauta nappuloineen) kun oli pysynyt useamman yön kuivana. Kuopukselle pehmokirja puolivuotislahjaksi, isommille poitsuille sukkia ja kerhotossut. Maanantaina alkoikin sitten esikon kerho. Isi vei aamulla kerhoon, työmatkan varrella kun on tuo päiväkoti jossa kerhoa pidetään. Reippaasti oli poika jäänyt ja hyvin oli mennyt muutenkin aamupäivä uudessa kerhossa. Kovasti tuo kaveri onkin reipastunut tässä vuoden aikana - viime syksynähän kerhon aloitus oli aika itkuista ja takertuvaa, vaikka silloin oli paikka ja kerhotäditkin avoimesta päiväkodista tuttuja. Iltapäivällä tehtiin poikien kanssa 4km:n lenkki, esikko pyöräillen, kuopus rattaissa ja keskimmäinen seisomalaudalla. Ensin käytiin jonkin aikaa leikkimässä leikkipuistossa, sitten katsomassa lähistöllä rakenteilla olevaa leikkipuistoa, muutaman viikon päästä lienee sekin valmis. Tiistaina oli keskimmäisen kerhonaloituksen vuoro. Hiukan jännäsin miten mahtaa sujua, kun ei ole koskaan ollut edes kellään vieraammalla hoidossa. Vähintäänkin yhtä reipas oli kuitenkin ollut kuin isovelikin omassa kerhossaan. Isi vei taas aamulla, kuten tekee joka aamu tästä lähin mikäli ei ole erityistä tarvetta mennä aikaisemmin kuin yhdeksäksi töihin. Pojilla on kerho siis klo 8:30-11:30 - esikolla ma, ke ja pe, keskimmäisellä ti ja to. Illalla kävin kolmen vartin lenkillä kuopuksen&rattaiden kanssa, reilu 4km tuli taas reippailtua. Keskiviikkona tuli pari asentajaa heti aamukahdeksan jälkeen laittamaan ilmalämpöpumppua toimintakuntoon. Esikko lähti isin kanssa kerhoon ja yhdeksän maissa olin itsekin jo kahden nuoremman kanssa tien päällä.Käveltiin ensin leipomoon ostoksille, sieltä kuopuksen neuvolaan kymmeneksi. 'Yllättäen' oli taas eri neuvolantäti, no näillä näkymin samainen on sitten jatkossakin. Pikkumiehellä oli kaikki ok, hyvin kehittyy ja kasvaakin ihan mukavasti keskikäyrien tuntumassa, vaikkei mikään kovin iso kaveri olekaan. Katselin tuossa että muutaman sentin lyhyempi kuin veljensä samassa iässä. Tosin oli syntyessäänkin veljessarjan lyhin. Ja kilon kevyempi kuin nuo isommat puolivuotiaana. Tosin on myös paljon liikunnallisempi kuin isommat, jotka korkeintaan 'napansa ympäri' osasivat pyöriä tuossa iässä. Kuopushan ryömii jo vauhdikkaasti, tarvittaessa vaikka taloa päästä toiseen. Ja nyt on ainakin jo viikon verran noussut konttausasentoonkin. Istuminenkin sujuu hiukan tuettuna mainiosti, pienen hetken pysyy jo ilman tukeakin. Ja puhettakin tulee, 'pää-pää-pää' ja 'vaa-vaa-vaa' tai 'vää-vää-vää' ovat lempijuttuja tällä hetkellä Pari kertaa on myös ihan selvästi sanonut 'pu-pu'! Neuvolakorttiin tuli teksti: Hyväntuulinen poika. Iloisesti hymyilee ja juttelee. Ryömii, jaloille varaa koko jalkaterällä. Kuulo uikulla +/+. Pituutta niukemmin nyt. Kasvu keskikäyrien tuntumassa. Sitten hakemaan esikkoa kerhosta ja kotiin.. 4-5km tuli taas käveltyä
tuollakin reissulla. Täällä olikin jo ilmalämpöpumppu paikoillaan.
Neljän maissa asentajat kävivät vielä antamassa pikaopastuksen laitteen
käyttöön ja puhdistukseen. Illalla saunottiin, setäkin piipahti ennen
työyötä.Torstaina taas keskimmäisen vuoro kerhoilla, sillä välin esikon kanssa kotosalla tehtiin tehtäväkirjoja ja kuopus nukkui aamupäiväunia. Nopeasti tuo aamupäivä hurahtaa kahdenkin lapsosen kanssa, rauhallisempaa kyllä on. Haettiin sitten reipas kerholainen, nopsasti käytiin kodin kautta, jonne jätettiin esikon pyörä, otettiin mukaan vähän lisää kampetta ja suunnattiin bussipysäkille. Matkattiin keskustaan avoimen päiväkodin perhekerhoon, sekin kun avasi ovensa kesätauon jälkeen. Jo seuraavalta pysäkiltä tuli tuttu äippä lapsineen, matkalla samaan paikkaan. Perhekerhossa vierähti nopeasti liki 3 tuntia. Kiva kun nuo isommat touhuavat jo ihan omine nokkineen, musiikkihetkelläkin istuivat keskenään pikkutuoleilla ja kipittivät vuorollaan lorupussille ja hakemaan tarvittavia soittimia. Itse olin vähän kauempana musisointipaikasta, nukuttelin juuri kuopusta kantoliinaan. Ihanaa kun nuo alkavat 'itsenäistyä' jo sen verran ettei äidin tarvitse vieressä istua joka hetki. Kuopuskin tyytyväisenä ryömiskeli pitkin lattiaa, ei liiemmin hätkähdä kovemmastakaan menosta ja melusta kun on isompien veljien välillä aika rajuihinkin leikkeihin jo tottunut. Vähän piti vaan katsoa ettei ihan toisten jalkoihin jää. Välipalaakin syötiin ja jutusteltiin toisten äitien kanssa. Muutamia tuttujakin äitejä oli paikalla, toki paljon uusiakin. Mehän ollaan käyty tuolla jo kaksi vuotta, ja esikko vuoden kerhoakin ennen kuin vaihdettiin tuohon lähikerhoon. Kaikki pojat nukahtivat kotimatkalla bussissa, kuopus rattaisiin ja isommat bussinpenkkiin.. Eivät kovin iloisia olleet kun piti kotipysäkin kohdalla herätellä, vaan nopeastihan nuo siitä taas reipastuivat. Kotosalla oltiin neljän maissa, ruokaa pikaisesti tulelle.. Isäntä kotiutui viiden maissa. Kuorma-autollinen hiekkaakin oli päivän aikana ilmaantunut tuonne aidanrakennusalueelle, sitä mies isompien poitsujen kanssa kävikin levittämään loppuillaksi. Kuopuksen kanssa otettiin pienet tirsat alkuillasta, vaan hyvin riitti unta yöksikin - meikäläiselle olisi riittänyt enemmänkin, mutta kuopuksella taas muutamaan otteeseen unifilmit pätkivät aamuyön puolella. Tänään perjantaina oli taas esikon kerhon vuoro. Kahden pienemmän kanssa puuhailtiin sillä välin kotosalla, esikko kotiin kerhosta ja päiväunille. Esikko katseli päivälevon ajan uutta dvd-piirrettyään, iltapäivällä välipalaa ja ulkoilua.. itsellä alkoi olla aika lailla veto pois jo iltapäivän puolella. Huomasi kyllä että oli perjantai ja vauhdikas viikko takana, kaikenlisäksi tuli päivällä syötyä heikonlaisesti. Miehen kotiutuessa neljän jälkeen lähtivät kahden isomman poitsun kanssa hiekkahommiin, itse otin kuopuksen kainaloon ja lähdettiin pienille tirsoille. Esikon kummisetä työkaverinsa kanssa piipahti vielä tuossa iltayhdeksän maissa kahvittelemassa, olivat ajamassa kohti etelää ja käväisivät ohimennen tässäkin. Jokohan sitä osaisi itse mennä uinailemaan... vielä pitäisi kyllä tiskit laittaa ja pyykit ripustaa.. voisi kyllä delegoida tuolle puoliskolle 2008/8/7 Torstaita... Yö meni ainakin vähän pidemmissä pätkissä tällä erää. Puoli 7 aikaan kuopus oli sitä mieltä että jo riitti nukkuminen, kiikutin pojan vierashuoneessa nukkuneelle sedälle ja otin itse vielä vajaan tunnin tirsat. Aamupäivällä käytiin tutustumassa keskimmäisen kanssa kerhoon. Kuopuskin oli toki mukana vaikkei kerholaiseksi sentään vielä rupea Esikko jäi sedälle kaveriksi aitalautojen maalaushommiin. Mukavilta vaikuttivat kerhotädit ja tilatkin olivat riittävät. Yksi isompi leikkihuone ja kaksi pienempää, ruokailu/askartelu/pelihuone sekä päiväkodin sali käytettävissä. Ilmoittautuneita ryhmään on 9 tai 10, tutustumassa tosin oli vain 5 vauhdikasta poikaa. Innokkaalta tuo meidän keskimmäinen vaikutti, saapi nähdä mitä on mieltä sitten kun ensi viikolla pitäisi jäädä itsekseen kerhoilemaan. Lounaan ja päivälepäilyn jälkeen setä meni isompien poitsujen kanssa ulkoilemaan, me kuopuksen kanssa puuhailtiin sisällä. Laittelin ruuaksi kinkkukiusausta, jota ehdin jo syödäkin ennen kuin setä ja poitsut ehtivät ruokailemaan. Sillä välin itse kärryttelin kuopuksen kanssa pienen lenkin ja keräsin lähikaupan tarjoustuotteita talteen. Makaronilaatikkoa väsäsin huomiseksi ruuaksi jossain välissä. Iltapuuhissa meni taas oma aikansa.. Esikko osoitti väsymyksen merkkejä jo kuuden, seitsemän maissa - ja loppujen lopulta ei enää mikään ollut hyvin kun olisi pitänyt nukkumaan ruveta  Isiäkin on ikävä tietysti. Setä lähti kotiin nukkumaan poikien simahdettua yhdeksän aikaan. Kuopuskin suostui unelle luovuttamaan puoli kymmenen tienoilla. Nyt sitä pitäisi ruveta itsekin nukkumaan.. 2008/8/6 Keskellä viikkoa - keskiviikko Kuopus nukahti illalla klo 21. Heräsi klo 00, 02, 04, 05:15, 6:30.. ja oli siis tämän hetkisen mittapuun mukaan hyvä yö. Sitten noustiinkin ylös - tai mies nousi kuopuksen kanssa, ja samantien esikko tuli isin paikalle nukkumaan. Keskimmäinen kuului heräilleen samoihin aikoihin. Itse koitin lievässä metakassa torkkua lähemmäs kahdeksaa. Aamupäivällä oltiin poitsujen kanssa pihamaalla. Mies kotiutui jo 11 aikoihin, setä tuli samoihin aikoihin meille myös. Isäntä lähti puoliltapäivin taksilla kentälle ja lennähti Lontooseen työreissulle. Pe-la-yönä pitäisi palautua Suomen kamaralle. Päivälevähtelyn jälkeen pakkasin sedälle ja isommille poitsuille välipalat matkaan, suuntasivat samaan leikkipuistoon missä eilenkin käytiin. Sieltä tultuaan olivat vielä pihalla päivällisaikaan asti, kolme tuntia tuli ulkoilua yhtä soittoa. Jätin pojat sedän kanssa syömään ja katsomaan PikkuKakkosta, ja kävin kuopuksen kanssa rataslenkillä ja lähikaupassa & apteekissa samalla reissulla. Sitten olikin jo aika lämmittää sauna, saunomisen jälkeen iltapuurot ynnä muut iltapuuhat. Uni tuli kuopukselle taas aika tasan klo 21, isommille poitsuille pikkuisen sen jälkeen. Mieskin illalla ilmoitteli perille päässeensä. Nytpä täällä nukkuvatkin jo kaikki muut paitsi meikäläinen, unten mailla vie kyllä tie itselläkin tuota pikaa..  2008/8/5 Tiistain turinoitaYö pätki taas moneen otteeseen - lähinnä tuon nuorimmaisen ansiosta, vaikka kömpi keskimmäinenkin kolmen jälkeen isin kainaloon. Vähän levottomasti nukkui tuokin, puoli kuudelta oli jo aamupalaa menossa syömään Sentään tunnin vielä suostui koisailemaan. Itsellä meni aamukahdeksaan asti jollain tapaa torkkuessa, mies hoiteli poitsujen aamupuuhat ennen töihin lähtöä. Sain itseni yhdeksään mennessä heräteltyä kahvin voimin jotta päästiin lähtemään leikkipuistoon. Siellä meni mukavasti lounasaikaan asti. Lounaaksi pisteltiin maukasta puuroa. Keskimmäinen päikkäreille, esikko teki puuhakirjoja ja kuopus tutkaili maailmaa lattiatasosta. Esikon kanssa ehdittiin pelaillakin jonkun aikaa. Välipalan pakkasin laukkuun ja iltapäivällä mentiin toiseen leikkipuistoon, reilun kilometrin päähän. Soittelin äitini kanssa poikien leikkiessä ja nuorimman nukkuessa rattaissa. Olivat tänään saaneet kissanpennun, puolin ja toisin tutustuivat nyt toisiinsa. Olikin 15 vuotta väliä edelliseen kissaan. Kovin pitkään ei puistossa ehditty olla, keskimmäinen kun oli pissahätänsä kanssa vähän myöhässä ja housut kastuivat. Kotosalla neljän maissa, esikko halusi vielä jäädä ulos leikkimään. Pärjää tuossa pihalla jo ihan mukavasti yksinäänkin, eipä tuo kauas talon nurkilta kuitenkaan lähde - pyöräilee etupihalla, keinuu, leikki kuistilla tai hiekkalaatikolla. Ruuaksi laittelin herkkuvuokaa, nam Pikkumiehille kelpasi aika nihkeästi, mutta jäipä meille vanhuksille enemmän. Tuo on kyllä niin hyväää, ja suhteellisen kevyttäkin. On tullut aika moneen kertaan tehtyä. Resepti lopussa - itse teen kyllä yleensä liki tuplaten tuon määrän. Mieskin kotiutui ajallaan neljän maisssa. Päivällisen jälkeen viiden kuuden maissa nukahdin kuopusta imettäessäni, olo oli aika tööt kun kuuden jälkeen heräsin. Mutta tekihän tuo terää. Mies imuroi ja puhdisti ilmanvaihtokoneen suodattimet. Pyykätty on tällekin päivälle varmaan kolme koneellista, ja tiskikonekin tietty saanut hommia. Tuossa vielä äsken väsäsin huomiselle seitivuokaa. Kait sitä pitäisi pikkuhiljaa nukkumaan jo lähteä.. tosin nyt ei kovin kummoisesti väsytä kun tuli ne 'päiväunetkin' nukuttua illansuussa... Elokuun herkkuvuoka
1 kesäkurpitsa 3 tomaattia 2 raakaa perunaa 250 g jauhelihaa 2 valkosipulinkynttä suolaa mustapippuria 1 sipuli 1 rkl sinappia hienonnettua persiljaa Viipaloi kesäkurpitsa ja tomaatit, kuori ja raasta peruna. Lisää jauhelihan joukkoon perunaraaste, puserrettu valkosipuli, suolaa ja pippuria. Sekoita keskenään hienonnettu sipuli, persilja ja sinappi. Levitä voidellun vuoan pohjalle ensin kesäkurpitsan viipaleet, sitten lihamurekeseos, sen päälle sinappiseos ja viimeiseksi tomaattiviipaleet. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin 40 min. 2008/8/4 Se on elokuu jo! No siinäpä se heinäkuukin jo mennä hurahti. Nyt tulee siis tiivistelmää kahden viime viikon varrelta.. tosin aika pitkä tarina taitaa tulla tästä 'tiivistelmästäkin'.. Viimeksi jäätiin Loimaan reissun aattoon. Reissuun tosiaan lähdettiin lauantaina klo 7:30. Varhainen ajankohta johtui lähinnä siitä että herättiin jo puoli kuuden jälkeen, esikolla olivat lakanat päässeet kastumaan pahemman kerran. Matka meni hyvin, kahdeksan tuntia ja kaksi taukoa. Isommat poitsut ehtivät vielä muutamaksi tunniksi iltapäivällä mamman (siis äitini) kanssa leikkipuistoon, serkkutyttö (velipojan keskimmäinen, 12v.) tuli myös kaveriksi. Ensimmäinen yö 'vieraassa' paikassa oli kait kuopuksen mielestä jännittävä, sain nimittäin kyseenalaisen kunnian valvoa pikkuherran kanssa sunnuntaiaamuna neljästä puoli kuuteen... No nukuttiin sen jälkeen sentään vielä kahdeksan tienoille. Miehellä oli rullaluistimet matkassa mukana ja iltapäivällä lähtivätkin kahden nuoremman veljenmuksun kanssa rullaluistelulenkille. Iltapäivän aikana tulikin kuulemma liki 20km luisteltua. Isommat poitsut olivat mamman kanssa puistoissa ja kävelyretkillä yms. aamu- ja iltapäivällä - sitä harrastivatkin päivittäin ainakin pari tuntia kerrallaan ja usein vielä illansuussakin uudemman kerran. Illalla käytiin velipojan perheen luona grillailemassa ja saunomassa.Maanantaina isäntä (siis tuo meidän perheen isoin isäntä ) nukkui puoli 10 asti - lepäämäänhän me mummolaan lähdettiinkin. Puoliltapäivin Turkuun vaavin kanssa, isommat poitsut jäivät mamman ja papan hoiviin. Käytiin esikon kummitädin kanssa syömässä ja shoppailemassa. Miehelle löytyi kelpo kengät ja pikkumiehille tuliaisiksi aurinkolasit. Kahvittelemassakin käytiin ja sitten kotimatkalle, Motonetin kautta vielä varaosia mies kipaisi hakemassa. Poitsuilla oli mamman kanssa mennyt hyvin, esikkokin jopa nukahtanut päiväunille.Tiistaina kierreltiin isännän kanssa lisää varaosaliikkeitä - oltiin sedän autolla liikenteessä (kesällä mukavampi pitkillä matkoilla, siinä kun on ilmastointi, meidän autossa ei) ja nähtävästi vaati pientä laittoa. Illalla miehen ja vaavin kanssa kävelylenkki. Keskiviikkopäivä vierähti suurelta osin mamman ja papan kesämökillä, sellainen 'kuivan maan mökki' reilun kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Saunottiin ja grillailtiin ja syötiin ja kahviteltiin. Isäntä kävi taas illalla rullistelemassa, itse vaavin kanssa vaunulenkillä. Mamman 'lihapatojen ääressä' on pikku pakko välillä käydä lenkkeilemässä.. jonkun verran paino siitä huolimatta kyllä pääsee aina noilla reissuilla nousemaan Kerrostalokolmiossa oli myös melkoisen lämmin ja tiivis tunnelma kun siellä seitsemän hengen voimin pyörittiin, joten runsas ulkoileminen oli aika houkutteleva vaihtoehto. Torstaina isäntä aamupäivällä rullisteli, itse kävin vaavin kanssa pikaisesti parissa kaupassa. Päivällä lähdettiin käymään Jokioisten museorautatiellä. Saatiin paikanpäällä perusteellinen opastuskin. Esikkoa (joka on intoillut junien perään varmaan jo pari vuotta) tosin hirvittivät isot veturit siinä määrin että olisi samantien halunnut lähteä pois.. Onneksi löytyi vähemmän massiivisia resiinoita, jotka jaksoivat kiinnostaa pitkään. Keskimmäinen puolestaan oli kovasti innokas tutkimaan veturijättejä lähemminkin, yritti kiivetä kaikkien kyytiin välillä onnistuenkin ja saikin itsensä hyvin tuhrittua siinä hommassa Museokierroksen jälkeen syötiin jäätelöt ja suunnattiin uimarannalle. Mamma ja pappakin tulivat sinne mukaan. Kovin pitkään ei tosin viihdytty, tuo meidän pienimmäinen kun ei ole ollenkaan innokas rantaeläjä, eikä kyllä mekään miehen kanssa mitään auringonpalvojia pätkääkään. Isommat poitsut hetken touhusivat rantavedessä ja isin sylissä kävivät kastautumassakin, mutta kylmäähän tuo vesi tuntui olevan tekojärvessäkin - on siis soranottopaikka, jota muutama vuosi sitten ruvettiin laittelemaan uimapaikaksi. Sitten ajeltiinkin Hesen kautta takaisin mummolaan.Perjantaina oli koko lailla hellettä, kävin mamman ja poikien kanssa torilla ja pyörähdin muutamassa kaupassakin. Isommille poitsuille ostin 'reikäkengät' tuollaisiksi 'pikakengiksi' - automatkoilla ja lyhyillä kävelymatkoilla ihan kätevät, eihän noista nyt varsinaisiksi kävelykengiksi oikein ole. Itselleni hommailin uusia kasvovoiteita ynnä muuta kosmetiikkaa, harvoin ehtii ajan kanssa niitäkään vertailla ja hankkia. Olen ollut aina luvattoman laiska hoitamaan ihoa, arkisin en meikkaile tms. - mutta kaipa sitä tässä iässä jo hiukan pitää ruveta panostamaan Illalla käytiin taas velipojan luona saunomassa ja kahvittelemassa.Lauantaina startattiin kohti kotia - kunhan ensin saatiin auton akkuun virtaa. Pojat olivat edellisenä iltana unohtaneet valot päälle leikkiessään autossa isin pakatessa tavaroita. Käynnistyskaapeleita ei tietenkään ollut kellään, joten sellaiset piti ensin hommata ja sitten velipoika tuli avittamaan oman autonsa kanssa. Liikenteeseen kuitenkin päästiin jo ennen yhdeksää. Samalla kaavalla sujui paluumatka kuin menokin, kahdeksan tuntia ja kaksi taukoa. Setä oli täällä laittanut ruuan valmiiksi, mies vielä illalla intoutui maalaamaan aitalautoja yömyöhään. Loimaa-viikon aikana meidän vaavista tuli asteen verran isompi poitsu - alaleukaan ilmaantui kaksi pikkuista hammasta ja lisäksi poika otti ja oppi ryömimään! Niinkin korkeassa iässä kuin 5kk 10pvää. Ehdoton ennätys meidän perheessä, esikko oppi taidon 7,5kk:n iässä ja keskimmäinen vasta joskus 8-kuisena. Alkuun ei edetty kuin muutamia kymmeniä senttejä, nyt mennään jo monta metriä kerrallaan. Soseetkin maistuvat pikkumiehelle oikein mukavasti. Kasvisten osalta on maisteltu maissi, peruna ja porkkana, hedelmistä luumu ja banaani. Nyt muutamana iltana on saanut jo oman pikkuannoksen kaurapuuroakin. Kokkareinen rakenne aiheutti lieviä 'väristyksiä' parilla ensimmäisellä kerralla, mutta nyt maistuu jo mukavasti vaikkei ihan sileää olekaan. 5kk:n neuvolassa sanottiin että on niin jäntevä ja suoraselkäinen kaveri että saapi syöttötuoliin jo laittaa tuettuna istumaan. Siinähän tuo mielellään nököttääkin. Ruokailuja on tällä hetkellä yleensä kahdesti päivässä, lounasaikaan saa kasvissosetta, illalla puuroa ja hedelmäsosetta. Välipalan ja päivällisen aikaankin usein haluaa pöydän ääreen istumaan kuten muutkin, maissinaksun saa silloin naposteltavakseen jottei ihan kuivin suin tarvitse olla Sunnuntaina sama maalausprojekti jatkui miehellä, aamupäivällä tosin pyörähdettiin koko porukka sen verran torilla että ostin 10 kiloa mansikkaa, perkailin ja pakastelin. Maanantaiaamuna olikin meikäläisen vuoro torkkua vähän pidempään. Iltapäivällä oli miehen täti auttelemassa maalaushommissa. Asuu tässä lähistöllä ja jaksaa jonkun aikaa tuotakin hommaa tehdä vaikka ikää onkin jo yli 70v. Itse kävin iltapäivällä vaavin kanssa kaupunkikierroksella. Vauvalahjan hommasin kaverin 6-viikkoiselle tyttärelle, kirpparillakin pyörähdin, tällä kertaa ei mitään mukaan tarttunut. Lindexiltä käytiin hakemassa ilmainen Libero-paketti, josta löytyi täytettä hoitolaukkuun reissuja varten: housuvaippoja, ruokalappuja, puhdistuspyyhkeitä, kylpyöljyä, kangaskirja ja Nalle Puh -kirja - niin pitkä tarina että uppoaa tässä vaiheessa paremmin noille isommille pojille. Ja äidille terveyssiteitä - niille ei tosin nyt oikein ole käyttöä, veikkaanpa että vasta imetysajan jälkeen mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa. Illalla askartelin vielä vauvakortinkin. Tiistaiaamuun nousin umpiväsyneenä, ennen seitsemää jo seisoin suihkun alla. Vaavi on nukkunut pari viikkoa tavallistakin huonommin, liittyen varmaankin ainakin osin noihin hampaisiin ja vasta opittuun ryömimistaitoon. Koko aamupäivä siivottiin kämppää, puoliltapäivin lähdettiin ajelemaan Rovaniemelle miehen vanhempien luo. Poikettiin menomatkalla vilkaisemassa kaveriperheen uutta vauvaa (jolle vauvalahja ja -kortti siis oli suunnattu) ja uutta taloa. Keskiviikkona miehen sisko miehensä ja pikku koiransa kanssa tulivat aamupäivällä kyläilemään ja olivatkin koko päivän illansuuhun asti. Yöksi menivät kuitenkin hotelliin - poitsujen tädillä on aika ankara kissa-allergia ja tuolta ukin&mummin luotahan löytyy kissoja kolmin kappalein. Olivat jo edellisenä päivänä ajelleet pääkaupunkiseudulta pohjoiseen ja piipahtaneet matkan varrella meilläkin. Setä oli paikalla jotta pääsivät kurkistamaan sisällekin. Muuttivat viime vuodenvaihteessa töihin Dubaihin, eivät kovin usein Suomessa piipahtele, melko harvinaisia vieraita siis. Yhtään eivät poitsut tätiään kuitenkaan ujostelleet vaikka viimeksi ovat nähneet kait... viime kesänä? Puhelimessa kuitenkin ovat ääntä kuulleet ja valokuvia paljon katseltu ja tädistä juteltu jottei ihan vieraaksi jää vaikka kaukana asuukin. Muutti pariksi vuodeksi USA:han jo niihin aikoihin kun esikko syntyi, joten on aina ollut 'etätäti'. Kiva että kuitenkin silloin tällöin nähdään. Torstainakin täti miehineen vietti vielä muutaman tunnin lapsuudenkodissa ennen kuin lähtivät ajelemaan kohti Suomen-kotiaan. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä satoi rankasti ja sade jatkui vielä aamupäivälläkin. Aivan yllättäen nousi vielä ukkonenkin - kertaalleen taisi jyrähtää ja sitten poksahti ja kunnolla! Tämän seurauksena tietokoneen modeemi, yksi tv ja kaksi digiboksia sekä antenninvahvistin pimenivät, mitä luultavimmin lopullisesti. Kahteen ehjäksi jääneeseen boksiinkaan ei pitkään aikaan saatu signaalia, illalla ukki onnistui heikon signaalin saamaan - ilman antennivahvistinta ei tuolla kovin kummoista kuvaa näkymään saakaan. Miehen ja vaavin kanssa illalla vähän ulkoiltiin ja käytiin kaupassa. Tekaisin pari pellillistä pitsaa, olipa hyvää pitkästä aikaa Perjantaina pakkailtiin tavarat ja lähdettiin alkuiltapäivästä ajelemaan kohti kotia. Ehdittiin juuri ennen lähtöä ihmettelemään osittaista auringonpimennystäkin - aurinko oli ohuen pilviverhon takana joten sitä saattoi ihan katsoakin. Viikonloppu vierähti kotosalla, isännällä aitaprojektin kimpussa ja itsellä kotipuuhissa. Tänään ollaan taas yritetty sopeutua arkirutiineihin kun mies palasi lomilta töihin. Aamupäivällä käyntiin poitsujen kanssa leipomossa, nyt on taas leipää toivon mukaan ainakin täksi viikoksi. Iltapäivällä meinasi väsymys iskeä pahemman kerran -kuopus nukkui jälleen melkoisen pätkittäistä unta aamuyön ja kuuden aikaan ei suostunutkaan enää aloilleen asettumaan ollenkaan. Annoin ukkelin miehen hoidettavaksi ja torkuin vielä jonkun aikaa. Isommat poitsutkin olivat heränneet jo puoli seitsemän jälkeen. Esikkohan nukkuu yleensä 8-9 tienoille, joten olikin iltapäivästä aika väsynyt.. välipalan jälkeen käpertyi sohvalle ja kun poikaa hetken päästä vilkaisin niin täydessä unessahan tuo oli Tunnin verran annoin nukkua jottei ole pois yöunista. Mies kävi töistä tullessaan marketilla ruokaostoksilla. Illansuussa otti pojat mukaansa pihalle aitahommiin, itse lähdin reilun tunnin kävelylenkille vaavi rattaissa mukana, 6.5km:n lenkki kierrettiin. Pikkumiehen viihtyminen kyydissä parani jotakuinkin 100% kun muunnettiin yhdistelmät vaunuista rattaiksi tässä joku aika sitten. Ratasosahan on noissa valmiina, senkun nostaa vain pehmeän kantokopan pois ja laittaa selkänojan pystyyn. Puoli-istuvassa asennossa turvavöissään matkustaa nyt tyytyväisenä, vaunuissahan ei viihtynyt hetkeäkään jos ei nukkunut - eihän sieltä näekään mitään! Jep, siinähän sitä olikin taas tarinaa. Tästä sitä lähdetään kohti syksyä taas kulkemaan... Vaikka eiköhän sitä ole vielä mukavia kesäisiä kelejä edessäpäinkin!  2008/7/18 Tältä viikolta.. Jaahas, mihinkäs sitä viimeksi jäätiinkään... sunnuntaihin.. Silloin en kyllä kummempia puuhaillut. Hoidin vauvaa ja surffasin netissä. No siinähän sitä jo olikin Vaavin kanssa tehtiin kunnon iltalenkki kantoliinaillen. Maanantaina kävin vaavin kanssa shoppailemassa muutamia kestovaippoja ja Manduca -kantorepun. Tosi kivalta vaikuttaa. Paljon säätövaraa joka suuntaan ja ergonomisesti oikea asento vauvalle. Kokeilin kantaa vaavia edessä, selkään on vielä vähä liian pieni. Keskimmäinen painaa 15kg ja tuotahan kantoi selässä vielä ihan kätevästi. Esikko painaa vain kilon enemmän, joten onnistuu sekin. Painoraja on 20kg, tuskin sitä painavampia jaksaisi kantaakaan.. tai saisi reppuun mahtumaan. Tiistaina reippailtiin uuden kantoavun kera kuopuksen kanssa leipomossa ja kaupassa. Päivällä esikon kummipariskunta ja kuopuksen kummitäti miehineen kävivät tuossa pihamaalla kääntymässä, toivat työvälineitä aitaprojektiin. Kuopuksen kummitäti kävi (nukkuvaa) kummipoikaa ja taloakin vilkaisemassa, kun ei ole aiemmin ehtinyt - asuvat tuossa alle kilometrin päässä ja ollaan tässä kohta 4kk asuttu.. Tosin emmepä mekään ole heidän luonaan ehtineet kyläillä. Kuuden maissa illalla tulikin sitten veljeni perheineen. Grillailtiin, saunottiin, istuttiin iltaa. Keskiviikkona oli aamusta kuopuksen neuvola. Mieskin tuli mukaan, veljen perhe jäi isompia vahtimaan. Jatkoivat aamupäivällä matkaa kohti Kajaania - perheen esikkopoika on siellä pesisleirillä, menivät pelejä katsomaan koko perheen voimin. Saipahan muuten taas jonkun aikaa ihmetellä neuvolassa että minne mentäisiin, piti pariltakin ovelta käydä kysymässä että kukahan meidät ottaa vastaan kun osa paikasta oli remontissa ja sairastumisiakin sattunut.. No oikea paikka löytyi eikä aikataulukaan mättänyt loppujoen lopulta kuin vartin. Pikkumiehellä oli kaikki kunnossa, kasvaakin ihan ok vaikkakaan ei mitenkään kovin hurjaa kyytiä. Pituutta ei ensimmäisen mittauksen mukaan olisi tullut ollenkaan, mutta mitattiin toisen kerran ja olikin mittaa melkein 1,5cm enemmän.. En kyllä kovin luotettavana muutenkaan pidä sitä epämääräistä 'venyttämistä' mittauspöydällä... Luulisi että nykyteknologian avulla olisi joku fiksumpi tapa tuohonkin jo keksitty. Rokotekin tuli, siinä harmitti lähinnä se että pidettiin tympeästi reidestä kiinni, pistämistä ei tainnut edes liiemmin huomata.. Neuvolakorttiin tuli teksti: Touhukas poika. Hienosti kasvaa. Rintamaidon lisäksi saanut kasvissoseita. Päiväunet nukkuu pienissä pätkissä ja yöllä heräilee. Motorisesti hyvin kehittynyt. Kääntyilee, pyörii napansa ympäri. Hienosti ottaa kontaktia ja juttelee omalla tyylillään. Torstaina nousin aamulla vasta klo 10, tosin siihen mennessä oli yön aikana tullut herättyä varmaan ainakin 6-7 kertaa.. Iltapäivällä käytiin Nallikarissa vähän kurkkimassa rantaelämää ja uskaltautuivat nuo isommat pojat kahlailemaankin, kylmää oli kuulemma. Vauhtipuistossakin (pienimuotoinen 'tivoli') käytiin katselemassa, ja Raxissa syömässä. Sitten kutsuikin jo koti ja sauna.. Tämä perjantaipäivä onkin mennyt suurelta osin pyykätessä ja pakatessa. Aamulla lähdetään Loimaalle vanhempieni luokse, siellä vierähtänee viikon verran. Mies on ahkerasti tämänkin viikon jatkanut aitaprojektia, nyt olisi laudat sahattuna ja maalaamista vailla. Setä varmaankin sitä hommaa aloittelee sillä välin kun me muut ollaan 'etelässä'. Vähän jo mieskin tuossa sanoi kaipailevansa ihan lomalomaa, kun on nämä pari viikkoa jota kuinkin aamusta iltaan ollut tuon aidan kimpussa. Meistä kuuluu siis seuraavan kerran aikaisintaan reilun viikon päästä... Viikon virallinen 'lasten suusta' tähän loppuun... Keskimmäinen touhuili omia leikkejään pihalla - yhtäkkiä meni autotalliin kysymään isiltä: 'Mikä se on se rankka? Kun hämähäkin vei?' Oli nähtävästi lauleskellut mielessään Hämä-hämähäkkiä: '.. tuli sade rankka, hämähäkin vei.. 2008/7/12 Viikon varrelta taas kerran kuulumisia...Viime lauantaihin on mahdettu jäädä. Ainakin aamupäivän nukuin ihan lahjakkaasti, välillä tuntuu ettei mikään riitä Sunnuntaina aitahommat jatkuivat. Isommat pojatkin olivat siinä sivussa ulkona melkein koko päivän. Aamupäivä hommia, välillä lounastauko ja taas hommia.. Sitten formulakisat ja päivällinen ja vielä alkuillaksi pihalle, sitten olikin jo iltatoimien aika. Maanantaina ei kummempia aamupäivällä puuhattu. Isännällähän alkoi kesäloma. Imuroi kämpän ja vähän järjesteltiin sieltä täältä muutenkin. Setä tuli puoliltapäivin taas kaveriksi aidan laittoon. Iltapäivän tekivät hommia, isommat poitsut jaloissa pyörien. Kuopuksen kanssa olin pari tuntia kaupungilla, vaavi nukkui koko ajan. Kirpparilta tarttui mukaan vaatteita, esikolle kerhopaita ja sadetakki, kuopukselle muutama body. Olikin uusi tuttavuus tuo kirpputori, pelkästään lastenvaatteita ja -tarvikkeita myynnissä. Tosi siisti vaikkakin aika pieni. Vähän kierreltiin muitakin kauppoja. Päivällisen jälkeen miehet painelivat vielä hommiin, me muut jäätiinkin jo sisälle. Keskiviikkona taas vähän nukutti meikäläistä, nousin vasta kymmeneltä. Toki jo 8 aikaan olin kiikuttanut kuopuksen miehen syliin ja aika moneen kertaan havahduin muksujen ääniin muutenkin. Mies kävi ostamassa maalit aitaan ja hiekkaa samaten. Iltapäivällä käytiin koko porukka Kodin Ykkösessä. Mattoja oikeastaan mentiin ostamaan, mutta eipä siellä ollut mieleisiä.. Tai ainakaan mieleistä hintaa. Taidanpa tilata Hobby Hallista kunhan saisi aikaiseksi. Sitä vastoin ostettiin 'aamiaissetti', rosterinen leivänpaahdin ja vedenkeitin. Entiset olivat reilu 10 vuotta vanhoja, opiskeluaikojeni alussa ostetut ja jo aika pitkälti täysin palvelleet. Sisustusvimmaa kovasti olisi, joka huone jotain kaipaisi.. Torstaina.. hmm, aamupäivän puuhia en taida enää muistaa, tuskin mitään kummempia. Iltapäivällä miehen vanhemmat tulivat kyläilemään. Eivät ole vielä aiemmin täällä meidän uudessa kodissa käyneetkään. Kuulumisia vaihdeltiin, ja itse kipaisin illalla jumpassakin. Perjantaina aamupäivällä mies jatkoi aitahommia, ukki touhusi isompien poitsujen kanssa, mummin kanssa jutustelin vaavin hoitamisen ohessa. Mummihan on pyörätuolissa joten ei pääse kovin kummoisesti touhuamaan. Puoliltapäivin kuopus ja keskimmäinen päikkäreille, esikko isin ja mummin&ukin kanssa kaupunkiajelulle. Olivat käyneet torilla ja kauppahallissa. Esikko nukahti paluumatkalla ja nukkuipa vielä olohuoneen lattiallakin jonkin aikaa kun isi siihen pojan laski. Iltapäivällä appivanhemmat lähtivät kotimatkalle. Poitsut olivat ulkona isin kanssa pitkään, itsekin kävin kuopuksen kanssa vaunulenkillä ja kaupassa. Illalla nukkumaanmeno oli taas yhden sortin show. Etenkin keskimmäisellä tuntuu tuo sängyssä pysyminen olevan taas tällä haavaa kovin ylivoimaista. Argh! Tänään elikkäs lauantaina mies teki taas aitahommia kaiken liikenevän ajan. Isommat pikkumiehet olivat ahkerasti 'apuna' eli pörräsivät ulkona samalla. Itse laittelin aamupäivällä ruuan, siinä samalla syötin kuopuksen ja pidin seuraa lattialla touhavalle 'mittarimadolle' tv:tä samalla katsellen. Pari viikkoa tosiaan ovat näkyneet nuo maksulliset
kaapelikanavat. Tuli KinoTv:stä katsottua Cosby Show:ta, sitä kun tuli päivittäin parikin jaksoa aamupäivällä ja illansuussa. Aika nostalginen fiilis iski 80-luvun
meiningistä. Itse olin suunnilleen samanikäinen kuin sarjan Rudy-tyttö,
vuoden pari vanhempi. Nuo jaksot näyttivät olevan vuodelta -90,
mutta pääosinhan sarjaa tuli 80-luvulla, muistaakseni 1984-1992.
Tulihan sitä tiiviisti silloin seurattua, ala-aste ja vähän
yläasteikäisenäkin. Iltapäivällä käytiin kauppareissulla, mukaan tarttui muiden ostosten ohessa myös jumppapallo - edellisellä pelattiin aikoinaan 'jalkapalloa' ulkona jossain vaiheessa, ei oikein tykännyt kontaktista orapihlaja-aidan piikkien kanssa Vaavi nostaa itseään
vatsalla ollessaan suorille käsivarsille, melkein työntää jo
taaksepäinkin. Jonkun matkaa kierimällä liikkuu, yhtenä päivänä oli jo melkein sängyn alla. Ja 'akselinsa' ympäri pyörii lattialla myös aika näppärästi. Ruokavalio on edelleen lähinnä
maissi-luumu-linjalla, pikkuisen on otettu mukaan perunaakin. Viime viikonloppuna maisteltiin maissia soseen lisäksi
myös naksujen muodossa, mukavasti meni muutama omasta nyrkistä
jyrsimällä Isompien poitsujen kehitysaskeleista tulee harvemmin kirjoiteltuakaan, vaikka kovastihan nuokin kehittyvät. Esikko on innostunut pyöräilystä, apupyörät on edelleen mutta jaksaa jo aika pitkiä matkoja polkea ja niin reipasta vauhtia että melkein pitäisi itselläkin pyörä olla matkassa. Kiipeilytelineissä menee jo aika näppärästi ja keinussa tykkää myös olla, ei oikein osaa itse vielä vauhtia ottaa mutta kovissakin vauhdeissa hyvin pysyy. Oman nimensä osaa jo suht hyvin kirjoittaa, joskus pitää joku kirjain näyttää malliksi. Tuttuja sanahahmoja on tunnistanut jo pitkään, kaikki kirjaimethan tunsi jo 2-vuotiaana. Vielä ei äännetasolla osaa kirjaimia yhdistellä niin että lukeminen aukeaisi, vaan eipä tuolla ole kiirettäkään. Puheesta puuttuu vielä ainakin R-kirjain (joka korvautuu tällä hetkellä D-kirjaimella), muut kirjaimet taitavat jo tullakin ihan kivasti. Mielikuvitus on tosi hyvä ja juttua riittää mahdottomasti. 'Miksi?'-vaihe on urakalla menossa, kaikkea mahdollista kyselee maan ja taivaan väliltä. Kirjojahan nuo kuuntelevat kumpikin pojista vaikka kuinka paljon, ennemmin taitaa lukijalta loppua ääni kuin pojilta mielenkiinto. Monenlaisia lautapelejäkin esikko osaa jo pelata, malttaa noudattaa sääntöjä, odottaa vuoroaan eikä pillastu jos häviää. Lastenohjelmia katselevat myös mielellään, mutta siitä ollaan tarkkana mitä katsovat ja miten kauan. Esikko on kyllä itsekin aika tarkka ja herkkä, haluaa aikuisen viereen katsomaan jos on jokin ohjelma jota ei ole ennen nähnyt, ja tutuissakin ohjelmissa haluaa aikuisen turvaksi tietyissä jännittävämmissä kohdissa. Tietokone esikkoa kiinnostaa kovasti, PikkuKakkosen sivuilla osaa itse surffailla ihan mennen tullen, Yle Areenassa samaten osaa katsella lastenohjelmia. Muille sivuille meneminen netissä on kiellettyä, ja hyvin kyllä noilla sivuilla pysyykin. Toki valvoa pitää tarkasti. Piirrosohjelmaa tykkää myös käyttää, samoin tekstinkäsittelyä, ja katsella digikuvia. Kännykälläkin näppärästi pelaa, piirtelee, soittaa musiikkia, ottaa kuvia... Juttua riittää mahdottomasti kyllä keskimmäiselläkin. Ihan niin laaja sanavarasto ei kai vielä ole kuin isoveljellä, mutta ei paljoa puutu. Ikäisekseen puhuu kyllä mielestäni tosi hyvin ja monipuolisesti, vaikkei puhe mitenkään kovin aikaisin edes tullut. Tosi monipuolisia keskusteluja pystyy jo käymään keskimmäisenkin kanssa. Ja myös neuvottelemaan asioista, mikä helpottaa aika huomattavasti hepulikohtauksen uhatessa. Vaikka kyllä niitä kohtauksia silti riittää, aina ei pienellä miehellä vielä maltti neuvotteluihin riitä.. Pikkuisen harjoittelee jo kolmipyörällä ajelua muttei vielä ole kauhean innostunut. Palapeleistä kokoaa 15-20 palan pelit lähestulkoon itsenäisesti (isoveli tekee jo 60 palan palapelejäkin). Piirtelee mielellään, ympyrätkin tulevat jo aika mukavasti. Leikkaa saksilla, liimailee tarroja yms. Leikkivät esikon kanssa paljon yhdessä, mutta välillä viihtyy kumpainenkin myös yksin omissa leikeissään aika pitkiäkin aikoja. Päiväkuiva alkaa keskimmäinen olla lähes täysin, on pysynyt melkein aina kuivana myös ulkona, automatkoilla ja päiväunilla. Ihan 'oman ilmoituksen' varaan ei vielä voi jättää, usein pitää kysellä että pissattaako ja ihan käyttääkin poikaa pytyn reunalla. Aina sinne vähintään pieni liraus on tullutkin. Pikkumiehet laukovat kyllä päivittäin aika osuvia juttuja, pitäisi ahkerammin kirjoitella jonnekin muistiin kun kuitenkin unohtuvat nopeasti. Tässäpä pari esimerkkiä kuluneelta viikolta: Isi meni aamulla herättelemään keskimmäistä, joka ei kovin innostunut ole siitä että hänet herätetään - ensimmäiset sanat olivatkin: 'Mikäs mies se sinä olet?' Ikää siis 2v 4kk ---- Keskustelu saunassa isin ja esikon (3v 9kk) kesken: Esikko: Miksi isillä on noin isot tissit? Isi: (yrittää kehittää jotain selitystä) isi on kai vähän lihonut.. Esikko: (jatkaa tarkemmin kuuntelematta) Onko isi ollut ennen nainen? ---- Esikko laittoi tohkeissaan lelujaan isoon verkkopussiin, osoittautui kuitenkin hankalaksi pitää samalla pussin suuta auki ja laittaa ---- 2008/7/4 Parin päivän tiivistelmätKeskiviikkona aamupäivällä leikittiin kahden isomman viikarin kanssa ainakin puolitoista tuntia autoilla ja duploilla, ja iltapäivällä laitettiin yhdessä ruokaa - keskimmäisen kanssa keitettiin riisiä ja esikko pilkkoi kurkkua ja tomaattia, tyylikkäästi telomatta lainkaan omia sormiaan Suksetkin olivat kyllä ristissä kellä milloinkin ja mihinkin suuntaan päivän mittaan, mutta mitäpä pienistä. Keskitytään positiiviseen Mies oli pikkumiesten kanssa ulkosalla hyvän tovin kun töiltään kotiin ennätti. Saunottiin illalla koko poppoo, ihan pienen hetken annoin kuopuksenkin nauttia saunan lämmöstä. Torstaina nautittiin koko päivä helteestä Aamupäivä vierähti leikkipuistossa, kotona käytiin sisällä syömässä ja päivälevolla, sitten pihamaalle vesileikkeihin. Mies kotiutui ruokakaupan kautta, otti esikon mukaan ja lähtivät hakemaan lisää aitalautoja. Sillä välin tuli miehen täti kyläilemään, asuu tuossa ihan kivenheiton päässä mutta ei ole aiemmin ehtinyt pistäytymään tässä uudessa kodissa. Tietäähän ne eläkeläisten kiireet On jo useamman lapsen isomummukin joten naperoista löytyy kokemusta. Luki isommille poitsuille monta kirjaa, on vähän 'varamummuna' meidänkin muksuille kun varsinaiset isovanhemmat aika kaukana asuvat. Itse kipaisin vielä jumppaan - olikin TOSI hikistä hommaa helteellä! Pitkin iltaa piti juoda vettä ja yölläkin janotti kovasti.Tänään (siis perjantaina) huomasin että illan tankkaus ei tainnut sittenkään olla riittävää. Väsyttää, huono olo ja vatsa sekaisin. Aika isot määrät pitäisi näillä keleillä juoda, etenkin kun vielä urheileekin ja imetyskin verottaa oman osuutensa. Olenkin nyt yrittänyt pitkin päivää juoda tasaiseen tahtiin ja lepäillä mahdollisuuksien mukaan.. Aamulla käytiin leipomossa ja leipien lisäksi mukaan lähti suklaadonitseja miehen loman kunniaksi :) Kotiutui tuossa vähän tavallista aiemmin lautakuorman kanssa. Sitten otti isommat ukkelit ja sedän mukaan ja lähtivät hakemaan hiekkakuormaa. Nyt ovat pihalla koko poppoo, me kuopuksen kanssa lepäillään sisällä vaihteeksi. Aidan rakentamisen, Rovaniemen ja Loimaan mummoloissa vierailun sekä mökkeilyn merkeissä menevät viikot aika tehokkaasti. Veljeni perheineen tulee pariksi päiväksi kyläilemään kuun puolivälissä. Ja kyllä täällä Oulussakin riittää kohteita ainakin noin pienten muksujen kanssa ihan riittämiin. Voisin itsekin ehtiä shoppailemaan jossain välissä, ja kirpparillekin olisi vietävää.. No katsotaan, fiiliksen mukaan, pitäähän se loman tuntua lomalta, ettei ole liian tarkkaan suunniteltu. Keskimmäisellä alkaa kuivaksi opettelu sujua - ehkä jopa vähän yllättäen - ihan mukavasti Nyt on alkanut hallita jo vähän itsekin hommaa, eilen oli jumpassa ollessani pariin kertaan jo pissinyt seisaaltaan pönttöön. Tänään oli parin tunnin päiväunienkin jälkeen kuiva, itse ilmoitti vähän myöhemmin että 'pissa tulee' ja hyvin ehdittiin pöntön reunalle. Kesä on kyllä kiitollista aikaa harjoitella kun voi olla vähillä vaatteilla tai kokonaan ilman niin sisällä kuin ulkonakin. Kuopus kääntyilee vatsalleen ja selälleen, siirtyykin jo metrin pari lattialla kun joka suuntaan venkoilee. Istuahan tuo jo haluaisi, vaan ei taida oikein olla vielä 'lupa'. Muutama teelusikallinen on nyt maisteltu maissia ja luumua - ottaa hanakasti itse lusikan käteen ja mielellään vetäisi kai koko purkillisen kerralla samantien.. Kaikkihan nuo ovat olleet kovia syömään heti alusta pitäen. Kokonaisia öitä meillä ei nukuta, tuskin vielä pitkään aikaan. Siihen nyt osaa asennoituakin, vähintään pari kertaa yössä ovat nuo isommatkin heränneet ainakin vuoden ikään asti. Heräileväthän nuo vieläkin silloin tällöin, viimeksi viime yönä piti keskimmäinen ohjata takaisin omaan sänkyynsä klo 3:15.. Onneksi tuota nyt sattuu ehkä vain kerran viikossa keskimäärin, esikolla vielä harvemmin. Tutti ei kuopukselle kelpaa senkään vertaa kuin pienempänä vauvana - ei silloinkaan oikein maistunut kuin puolinukuksissa, nyt ei mene läpi oikein enää nekään yritykset 'vaihtaa' tissi tuttiin. Ei kai siinä muuten, mutta etenkin yöllä olisi edes joskus kiva jos tutti kelpaisi tissin sijaan.. 2008/7/1 Heleää heinäkuuta!Oli sentään onneksi selvästi eilistä parempi päivä tämä heinäkuun ensimmäinen meikäläiselläkin. Jotenkin nuo maanantait aina enemmän tai vähemmän tökkivät. Monet kotiäidit sanovat ettei näissä hommissa erota onko arki vai viikonloppu, mutta kyllä sen ainakin meillä huomaa. Tietysti jos mies on viikonloppuisinkin usein töissä tai harrastuksissa tai muuten vaan poissa ja äidin pitää samat hommat tehdä kuin viikollakin, niin ei kait sitä siinä paljon eroa teekään viikonloppuun. Meillä tuo mies on kuitenkin niin aktiivisesti ja täysillä mukana kodin ja perheen puuhissa viikonloput, että kyllä sen arjesta erottaa ihan tosissaan. Ihana ilma oli kyllä tänään ! Lämpöä riitti melkein hellelukemiin asti. Poikien kanssa oltiinkin monta tuntia pihamaalla. Aamupäivällä vierähti puolitoista tuntia pihaleikeissä, välillä käytiin sisällä syömässä ja päiväunilla/-levolla ja taas pihalle pariksi tunniksi. Mies kotiutui samoihin aikoihin kun tultiin sisälle, syötiin ja sitten isi sekä kaksi isompaa poikaa lähtivät vielä ulos muutamaksi tunniksi lautoja mittailemaan ja laskemaan. Postissa tuli tänään rakennuslupa tontin ympärille kaavailemaamme aitaa varten, joten nythän tuon nikkaroinnin saisi virallisestikin aloittaa. Miesväen tullessa sisälle alkoikin olla iltapuuhien aika, yhdeksän maissa olivat pikkumiehet unten mailla.Äitinikin soitteli päivällä, isä oli eilen saanut kipsin jalastaan - kuusi viikkoa sitten mursi nilkkansa kesämökillä johonkin kuoppaan astuessaan. Vähän hankalaa on vielä kävely, keppi on nyt apuna. Vaikka saahan sitä 76-vuotiaalla jo muutenkin keppi olla kaverina kävellessä. Liikkua ja jalkaa kuntouttaa pitää nyt ahkerasti. Pyykkäiltyä on tullut taas muutama koneellinen tänään, sitä lajia tuntuu aina riittävän. Meillähän aika paljon käytetään kestovaippojakin,niitäkin saa koneessa usein pyöritellä. Vaavilla tietysti eniten kuluu vaippoja, kestoja pääosin. Esikolla on öisin yökestovaippa - yritettiin jo poiskin jättää, mutta oli niin monena aamuna sänky patjaa myöten märkänä että pitänee nyt vielä jatkaa käyttöä. Keskimmäisen kanssa käytetään harjoitteluhousuja, reissussa ja öisin kerta- tai kestovaippoja. Koskahan tuo mahtaisi kuivaksi oppia. Tuntuu ettei oikein pääse jyvällä asiasta vaikka pottailua on harrastanut jo 7kk:n iästä. Omatoimisesti ei osaa (tai halua?) mennä potalle minkään asian vuoksi. Mm. tänään oli ilman housuja iltapalapöydässä ja yllätti sitten se isompi hätä kesken kaiken. Kieltämättä yllätti meidät kaikki Onneksi olin ollut kaukaa viisas ja laittanut muovitetun froteen tuolin suojaksi. No, eiköhän se siitä pikkuhiljaa. Esikollakin homma loksahti aika yhtäkkisesti kohdalleen, oli aika tasan 2,5 -vuotias. Tosin kakalle osasi itse pyytää jo 1v10kk:n iästä. Erilaisiahan nuo ovat lapsukaiset samassakin perheessä. 2008/6/30 Siinäpäs se kesäkuu vilahti Heinäkuuta tosiaan jo huomenissa aloitellaan. Tänään oli oikein perinteinen MAANANTAI... Olisi hyvin voinut jättää välistä ja jäädä vaikka köllimään peiton alle. Oikeastaan koko päivän olikin sellainen olo etten kunnolla herännyt ollenkaan Pojat sitä vastoin olivat hyvinkin hereillä ja niin villillä tuulella että huhheijaa  Nukkuivat aamulla taas jonnekin yhdeksän kieppeille joten virtaa riitti 'mukavasti'.. On se vaan kiva että isännällä alkaa pian kesäloma, josko se olisi itsellekin vähän lomaa.Mies kotiutui töistä neljän maissa ja otti kaksi isompaa koltiaista mukaansa kauppareissulle. Meillä oli vaavin kanssa tunnin verran hiljaista hetkeä. Kaupasta miesväki kantoi kotiin tallentavan kaapelidigiboxin. Meillä on ollut miehen siskon vastaavanlainen antenniversio lainassa, mutta hommattiin nyt tuo kaapeliboxi kun kaapelisignaalikin kerran on saatavilla. Siihen sitten pitänytkin tutustua pitkin iltaa. Setäkin oli tullut kauppareissulle mukaan ja tuli meillekin, poikien kanssa oli illansuussa pihalla hyvän tovin. Eihän noita olisi taas saanut millään sisällekään. Keskimmäiselle ei taas päiväuniaikaan uni tullut vaikka tunnin verran yritettiin - olikin sitten nukkumaanmenoaikaan jo yliväsymyksen puolelle. Vaan voittihan se uni kiukkupussinkin lopulta. Pitää kipaista vielä ripustamaan koneellisen kestovaippoja narulle ja tiskikone hurauttaa käyntiin. Olisi pino laskujakin odottamassa, jaksaisiko tuota vielä nettipankkiinkin kirjautua.. 2008/6/29 Viikon viimeistä viedäänTulipa vilkaistua tilastojakin pitkästä aikaa - 27 000 käyntiä näyttää olleen viimeisin tasalukema. Kiitokset vierailijoille jälleen, ja tervetuloa toistekin!  Keskimmäisen nukahtaminen ennen aikojaan eilen illalla kostautui odotetusti yöllä - kukkui hereillä joskus kolmen, neljän maissa. Lopulta sentään nukahti ja unta riittikin puoli yhdeksän pintaan. Kuopuksen kanssa noustiin jo tuntia aiemmin, annettiin isin vuorostaan nukkua vähän pidempään, yhdeksään asti. Esikkokin heräili niillä main. Isi oli aamupäivän isompien poitsujen kanssa ulkona. Kuopuksen kanssa maisteltiin taas pikkuisen maissia, lattialla harjoitteli liikkumistakin ahkerasti. Kääntymistä ei omatoimisesti tänään harrastettu, mutta 'akselinsa ympäri' pyörii kovasti, niin selällään kuin vatsallaan. Hoitoalustalta onnistuu tuolla tavalla kieppumaan pois jo aika nopeastikin. Pyykkäilin muutaman koneellisen ja keittelin kesäkurpitsasosekeiton. Olikin aikas herkkua, pikkumiehet eivät tosin osanneet arvostaa ollenkaan, mutta hyvä kun edes isoin mies Välipalaksi tein pannukakkua, pellillinen katosi vauhdilla parempiin suihin. Iltapäivällä käytiin kaupassakin, kaikenlaista pientä tarpeellista löytyi. Kauppareissun jälkeen miesväki jäi taas pihamaalle, aika pian tuli setä käymään miehen kummitädin kanssa. Hakivat työkaluja tädin auton remppaamista varten - Datsun vm. -71, hyvin palvelee edelleen  Kahviteltiin ja jutusteltiin. Sitten isi ja poitsut taas pihalle hommiin.. Illansuussa grillailtiin broileria ja maissia, ja ruokailun jälkeen alkoikin olla iltapuuhien aika. Ihmeen kauan pojilla taas kesti ennen kuin uni tuli silmään, pitkälti yli yhdeksään. Luulisi että pitkä päivä ulkona väsyttäisi tehokkaammin, vaan nähtävästi ei. Keskimmäinen ei nukkunut päiväuniakaan edes tunnin vertaa, ja esikko ehkä muutaman minuutin nukahti autossa kauppareissun aikana. Kovasti vaan riittää kavereissa virtaa. Ja ehkä on luonnostaan vähäisempi unentarve, tiedä häntä. 2008/6/28 Lauantaita! Tänään olikin jostain syystä aamuvirkkua väkeä. Vaavi oli jo ennen viittä sitä mieltä että josko noustaisiin ylös.. Aikamme valvoskeltiin, sitten taas unta palloon. Keskimmäinen heräsi ennen seitsemää, esikko tuntia myöhemmin. Itse torkuin pitkin aamua, mies katsoi poikien perään. Nousinkin ylös vasta puoli 10. Päivällä siivoiltiin ja vaihdettiin vähän huonekalujen paikkojakin. Lounasaikaan sai kuopus maistaa ensi kertaa muutakin kuin rintamaitoa - puoli teelusikallista maissisosetta. Hyvin kelpasi, otti lusikan omaan käteensä ja imeskeli sitä hyvän tovin vielä senkin jälkeen kun sose oli lusikasta jo kadonnut masuun. Hermostui kun ei saanut enempää, mutta jatkettiin sitten ruokailua tissimaidolla. On jo pitkään katsellut muiden ruokailua kaihoisasti, oma suu käyden niin kuin itsekin mutustelisi jotain. Eli kiinnostusta ruokaan ainakin on. Ja aika reippaasti pikkumies jo pureekin, vaikkei hampaitakaan vielä ole - ikenilläkin onnistuu hyvin. Mies kävi esikon kanssa ostoksilla. Tarkoitus oli hommata tallentava kaapelidigiboksi, mutta tarjous olikin voimassa vasta maanantaista lähtien.. No kävivät sitten ostamassa esikolle uudet lenkkarit, niin ei mennyt reissu ihan hukkaan. Keskimmäinen ei jostain syystä nukahtanut ollenkaan päiväunille, vaikka aika pitkään sängyssä köllötteli. Iltapäivällä poitsut olivat isin kanssa ulkona yli kolme tuntia.Päivälliseksi grillattiin pihvejä, savusiiasta laittelin ruokaisan salaatin ja lisäksi vielä mansikka-sinihomejuusto-hunajameloni-pähkinä-salaattia. Aika jännä yhdistelmä, mutta hyvää oli, öljy-balsamico-hunaja-kastike sopi hyvin kaveriksi Alkuillasta laitoin vaavin köllöttelemään selälleen lattialle hoitoalustan päälle ilman vaippaa ja tein jotain hommia siinä, vessoja taisin välillä käydä pesemässä. Hetken päästä tulin takaisin olohuoneeseen ja vilkaisin ukkelia - masullaanhan tuo pötkötti jotain lelua tutkien. Oli siis ensi kertaa kääntynyt vatsalleen ihan omin voimin Siitä se liikkuminen lähtee..Illalla käytiin vielä saunassa, ja keskimmäinen alkoikin olla jo aika finaalissa pitkän päivän jäljiltä. Väsynyttä kiukutteluhuutoa alkoi tulla vähän joka asiasta ja puolesta sanasta, joten isi pesi nopsasti pikkumiehen hampaat ja laittoi nukkumaan. Nukahti kesken unilaulun ennen iltakahdeksaa. Esikko uinahteli tuossa vastikään yhdeksän jälkeen. Kuopuksen sain unten maille, sitähän voisi lähteä kullan kainaloon sohvalle. Pari viikkoa näkyy kuulemma maksutta 29 kaapelikanavaa, löytyisiköhän jotain katsomisen arvoista... Kesäkuu jo lopuillaan... Ei ole kovin kummoinen kesäsää ollut viime aikoina. Sateista ja mittarissa keskimäärin +10 astetta Parannusta keleihin lupailee kyllä Ilmatieteenlaitos ainakin tällä hetkellä. Sunnuntaista eteenpäin pitäisi olla vahvasti yli kahdenkymmenen asteen ja poutaista. Saas nähdä..Torstai-aamuna meitä kaikkia vähän nukutti. Herättiin miehen kanssa kello 8. Ei ollut kännykkä herättänyt, akku nähtävästi loppui yöllä. Joustava työaikahan miehellä on ettei sinänsä niin väliksi. Vaavi kyllä oli jo hereillä, mutta viihtyy pitkään vieressä köllötellen ihan hiljaakin. Isommilla poitsuillahan on mennyt ihan kesärytmi päälle, nukahtavat usein illalla vasta yhdeksän, puoli kymmenen välillä ja aamulla nukkuvat yhdeksänkin kieppeille. Keskimmäinen nukkuu vielä päiväunetkin, nekin tosin vasta selvästi iltapäivän puolella kun aamulla nukkuu niin pitkään. Eiköhän syksymmällä taas käänny iltarytmi aikaisempaan, pitää kuitenkin aamuisin ajoissa nousta kerhoilemaan. Ja juuri kun pääsin 'kehumasta' että vaavi nukkuu onnettoman lyhyitä pätkiä päivällä, niin torstainahan tuo nukkui 3,5 tuntia putkeen iltapäivällä Jopas sain mukavasti tehtyä yhtä sun toista hommaa kun ei koko aikaa tarvinnut kanniskella ja viihdyttää nuorimmaista. Iltasella kävin jumpassakin, mukavasti irtosi hiki taas siinä hommassa. Kotiuduin seitsemän jälkeen, mies oli laittanut tulet takkaan ja rupesi pojille keittelemään iltapuuroa. Oli kai vähän ajatuksissaan, ja unohti ettei
liesituuletinta saa käyttää kun takassa on tulet.. Savuthan tuo takka pukkasi sisälle alta aikayksikön Tosiaan sen verran tuprautteli että eteisen
palovaroitinkin innostui ja pojat rupesivat valittamaan että kurkkuun
pistää. Piti laittaa muksut pihalle yli puoleksi tunniksi,
tuuletettiin kaikista ovista ja ikkunoista. Makuuhuoneet ehdittiin
onneksi sulkea ennen kuin savu niihin pahemmin ehti. Koko illan ja yönkin savunhaju tuntui, nyt ainakaan omaan nenään ei enää savut haise. Isommille poitsuille maistui perjantainakin uni ihan mukavasti. Esikko tosin kömpi viereeni juttelemaan jo ennen puolta yhdeksää, mutta keskimmäinen piti yhdeksän jälkeen peräti herätellä. Sitä ei ihan usein tapahdukaan, yleensä on ensimmäisenä virkkuilemassa viimeistään seitsemältä Sitä se kesä teettää. Aamupäivällä satoi -yllätys yllätys- mutta siitä huolimatta lähdettiin ulkoilemaan, käytiin hakemassa vaatekutsuilla tilaamani vaatteet. Pojillehan sadekeli kyllä kelpasi paremmin kuin hyvin, ihania isoja lätäköitä joka paikassa Kotosalla puuhailtiin kaikenlaista, leikittiin ja piirreltiin, tehtiin monta palapeliä ja luettiin kirjoja. Kiva kun esikon kanssa voi jo pelata monenlaisia pelejäkin, Kimbleäkin on monena päivänä pelailtu. Ja johonkin väliin piti koittaa taas vähän kotihommiakin edistää. Mies kotiutui ajallaan töistä ja setäkin tuli käymään pian sen jälkeen. Setä jäikin kahden isomman kaverin kanssa leikkimään rosvoa&poliisia sillä välin kun miehen ja kuopuksen kanssa käytiin kauppareissulla. Hommattiin mm. johtokourua, mies laitteli illalla videotykin johtohässäkät kulkemaan siististi katon ja seinän rajassa. Ja ruokaostoksia tehtiin myös, josko noilla taas joitakin päiviä pärjäisi. Poikien iltahärdellin jälkeen katseltiin miehen kanssa elokuvaa, 'Musta jää'. Oli aika vaikuttava.. Mutta nyt pitää lähteä kyllä jo unten maille |
|
|
